Lokakuu oli kieltämättä kiireinen, pölyn laskeuduttua sen voi todeta. Ennenkin olen onnistunut haalimaan päällekkäisiä velvollisuuksia, mutta nyt samaan kuukauteen mahtuivat artikkelikokoelman toimittamisen loppurutistus, konferenssin järjestäminen, konferenssiesitelmän valmistelu, ystävän kunnallisvaalikampanjassa auttaminen ja muutto Saksaan. Näyttää siltä, että kaikesta selvittiin.
Muutamasta viime hetken sydämentykytyksestä huolimatta aikataulussa valmistunut artikkelikokoelma Turun tuomiokirkon suojissa. Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa on ensimmäinen varsinainen toimituskokemukseni, joten kirjaa oli ilo tehdä osana Marika Räsäsen ja Marjo Kaartisen asiantuntemuksen ohjastamaa toimituskuntaa. Teos käsittelee keskiajan Turkua, sen ympäristöä ja hiippakuntaa niin kaupungin kuin kristikunnankin tasolla. Kirja ilmestyi osana Turun Historiallisen Yhdistyksen referoitua Historia Mirabilis -sarjaa, ja sitä kannattaa tiedustella suoraan THY:stä.
Mainittu konferenssi oli tänä vuonna Turussa järjestetty Dies Medievales, eräänlainen suomalaisten keskiajantutkijoiden biennaali. TUCEMEMSin ja Åbo Akademin historia-aineiden järjestämä konferenssi houkutteli paikalle noin 70 alan tutkijaa, graduaan viimeistelevistä opiskelijoista professori emeritoihin. Konferenssijärjestelyjen lisäksi pidin yhteispaperin kanonisaatio- ja kerettiläisyyden inkvisitioprosessien yhtäläisyyksistä ja eroista Jenni Kuulialan kanssa. Vaikka paperin pitäminen tuntui vielä päivää ennen konferenssia sulalta hulluudelta, olivat sekä kokemus yhteisestä esitelmästä että itse esitelmän substanssi inspiroivia kokemuksia.
Mielipuoliselta tuntui myös konferenssin jälkeisenä sunnuntaina, kun toden teolla takaraivoon kolahti, että torstaina on edessä muutto Saksaan, 11 kuukauden tutkijavaihtoon Wuppertalin yliopistoon. Avoimesti voin tunnustaa, että Turun koti ei olisi koskaan päätynyt varastoihin ilman puolison uurastusta, määrätietoisuutta ja käsittämätöntä järjestelmällisyyttä. Laiva lähti kuitenkin ajallaan, ja täällä sitä ollaan, kukkulan rinteellä, Saksan teollistumisen vanhassa konepajassa. Kuulumisia seikkailuista saksalaisessa akateemisessa maailmassa luvassa myöhemmin.
Reima Välimäki 