Eilen maanantai-iltana järkytyin niin monen muun lailla uutiskuvista, joissa Pariisin Notre Damen katedraali on ilmiliekeissä. Tulipalo on ollut yksi pääuutisia myös suomalaisessa mediassa.
Suomalaisessa uutisoinnissa pisti silmään ja särähti korvaan yksi piirre. Sekä Yle että Helsingin Sanomat puhuvat uutisoinnissaan kirkosta pelastetuista taideaarteista. Esimerkkinä mainittiin Ylen tämän aamun radiouutisissa “Ranskan kuninkaalle 1200-luvulla kuulunut viitta.” Esineiden taiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo on kuitenkin vain osa niiden merkitystä.
Notre Damessa on sekä itse rakennukseen kuuluvia että kirkon aarrekammiossa mittaamattoman arvokkaita taideteoksia. Tärkeimmät pelastetut esineet ovat kuitenkin myös – ja katolisille ennen kaikkea – reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä. Eivätkä mitä tahansa pyhäinjäännöksiä: Notre Damen tärkein reliikki on orjantappurakruunu, jota uskovat pitävät alkuperäisenä Jeesuksen kärsimyksen välikappaleena. Ja tuo Ranskan kuninkaan viitta kuului Ludwig IX:lle, joka oli jo eläessään pyhimyksen maineessa. Hurskaana miehenä hän hankki orjantappurakruunun Konstantinopolista ja tuotatti sen Ranskaan. Ludwig kuoli ristiretkellä vuonna 1270 ja julistettiin pyhimykseksi jo vuonna 1297.
Juuri nämä kaksi esinettä Pariisin pormestari Anne Hidalgo mainitse erikseen twiitissään, jossa hän kiitti sammuttajia ja vapaaehtoisten ihmisketjua Notre Damen aarteiden pelastamisesta. Myös englanninkielinen media, muun muassa The Guardian on näyttävästi uutisoinut näistä reliikeistä ja niiden tärkeydestä.
Keskustelu näiden reliikkien aitoudesta tai niihin liitetyistä ihmeistä on sivuseikka, tärkeää on ymmärtää niiden merkitys uskoville katolisille. Varsinkin orjantappurakruunu on paljon enemmän kuin sitä ympäröivän reliikkiastian esteettinen arvo.
Vaikka uutisoinnin pitää olla napakkaa, niin tässä kohtaa kontekstointi jäi puutteelliseksi. Ranskan kuninkaalle 1200-luvulla kuuluneen viitan pelastaminen tulee paljon merkityksellisemmäksi, kun ymmärtää sen arvon pyhimyksen reliikkinä. Tämä auttaa ymmärtämään myös vapaaehtoisten valmiutta tulla apuun.
Reima Välimäki 