Joulukuu oli taas melkoista kyytiä, mutta mikäs siinä. Kun on tehtävää, saa asioita tehdyksi.

Odotan ensi vuotta oikeastaan varsin innoissani. Väitöskirjan lukuja pitää tosissaan laittaa kuriin ja järjestykseen, eli kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Sitäkin jaksan pitää edelleen enemmän kohdattavana haasteena kuin kannettavana ristinä, mutta kysykää ensi jouluna miltä tuntuu.

Uusi mutta mieluinen vastuu on myös Glossa ry:n eli Keskiajan tutkimuksen seuran puheenjohtajuus. Jos toiminta kiinnostaa, niin Glossa on seuraavan kerran isommin esillä Helsingissä Tieteiden yössä torstaina 8.1.

Joululoma oli kuitenkin varsin paikallaan. Erityinen ilonaihe oli yllättävä talvisää ja hiihtoretki kotiseuduilla,metsäsuksilla omalta kotitilalta isomummun synnyintaloon.

”Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.” Sanoi Aaro Hellaakoski. Mutta umpihanki tiellä on vähän helpompi hiihtää kuin metsässä

Pitoa oli riittävästi

Vestigia terrent

Hyvää vuodenvaihdetta!