Opintotuesta ja oikeudenmukaisuudesta

Tällä kirjoituksellani tahdon ilmaista vilpittömän tukeni suomalaiselle opiskelijaliikkeelle, joka vastustaa opintotuen heikentämistä ja sen ehtojen jatkuvaa kiristämistä.

Olen itse ollut opinnoissani etuoikeutettu. Eteenpäin ovat auttaneet ystävien verkosto, rohkaisevat ja työstäni kiinnostuneet ohjaajat sekä opintoja niin henkisesti kuin taloudellisesti tukenut perhe.

Suurin etuoikeuksistani on kuitenkin ollut kahden vuosikymmenen maksuton koulutus ja yliopisto-opinnot mahdollistanut opintotuki. Opintoraha, asumislisä ja ateriatuki loivat toimeentulon pohjan, joiden ansiosta uskalsin opiskella ja valmistua taloudellisesti niinkin epävarmalta alalta kuin historia. Eivät nuo tuen muodot yksinään ilman kesätöitä ja sukulaisten apua olisi riittäneet, eivät Turun hintatasossa. Rohkenen silti väittää, että ilman opintotukea en olisi uskaltanut ottaa niitä askeleita, jotka piti astua matkalla pellonpientareelta ja maalaiskouluista kulttuurihistorian tohtorikoulutettavaksi ja saksalaisen yliopiston vierailevaksi tutkijaksi.

Opintorahan, asumislisän ja ateriatuen varaan rakentuva opintotuki sekä opintojen maksuttomuus tulee säilyttää. Tärkein syy tähän on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, jonka tulee käydä hataralla pohjalla olevien opintoaika- ja työurakeskustelujen edelle.

Opintotuki toteuttaa oikeudenmukaisuutta tasaamalla

1.)Sosiaalisia eroja: Tärkeitä tässä keskustelussa ovat he, jotka ilman opintukea eivät opiskelisi lainkaan, eivät niin korkealla asteella kuin nyt tai eivät haluamaansa alaa. Heille opintotuki ja maksuton koulutus ovat olleet ja ovat keinoja toteuttaa unelmiaan ja menestyä.

Opintotuen heikentämistä tai lukukausimaksuja kannattavat ovat perustelleet väitettään sillä, että Suomessakin nykyisin ensisijaisesti hyväosaisten lapset opiskelevat korkeakouluissa, jolloin opintotuen tai koko maksuttoman koulutuksen voi nähdä tulonsiirtona köyhiltä rikkaille. Kuitenkaan se, että myös varakkaiden vanhempien lapset nostavat opintotukea, ei tee itse opintotukijärjestelmästä perusteetonta – yhtä absurdia olisi väittää, että lapsilisät eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia, koska niiden kautta myös pienituloiset lapsettomat kustantavat keskituloisten perheenlisäystä. Suomalainen koulutusjärjestelmä on edelleen maailman tasa-arvoisimpia ja muutosta tapahtuu. Kuten monet tuttavapiirissäni, olen lähisukuni ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittanut.

Opintotuki tai ilmainen koulutus eivät tietenkään voi kokonaan tasata sosiaalisen taustan aiheuttamia eroja. Järjestelmä ei ole täydellinen, mutta vaihtoehto on huonompi. Jos opintotuki kurjistetaan, hyvätuloisesta perheestä tulevan keskinkertaisen tai keskitasoa heikomman opiskelijan olisi jopa nykyistä helpompi päästä opiskelemaan juuri haluamaansa alaa, koska kilpailua olisi tuen puutteen ja/tai lukukausimaksujen takia vähemmän. Vähänkään huonommasta lähtötilanteesta olisi sen sijaan entistä vaikeampi ponnistaa, eikä mikään stipendijärjestelmä korvaisi tätä. Heikompiosaisen opiskelijan pitäisi tällöin olla poikkeuksellisen lahjakas, määrätietoinen ja onnekas päästäkseen samaan, mikä vähän paremmasta taustasta tulevalle olisi normi ja oletus. En väitä, etteikö epäsuhtaa olisi jo nyt olemassa, mutta puntteja sentään hieman tasataan.

2.) Alueellisia eroja. Olen itse kotoisin maaseudulta ja uskallan väittää, että opintotuki on aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Opiskelujen suurin kustannus on nimittäin asuminen, opiskelijan itsenäisen asumisen paras tae puolestaan (tulevaisuudessa toivottavasti indeksiin sidottu) asumislisä. Mikäli tuen ehtojen tiukentuessa tai tuen pienentyessä mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen heikkenevät, rankaisee se erityisesti kaupunkien ulkopuolelta kotoisin olevia. Jos nuori joutuu opiskeluoikeutta hakiessaan taloudellisista syistä rajoittumaan lapsuudenkodistaan käsin saavutettaviin aloihin ja opiskelupaikkoihin, tarkoittaa se suoraan maaseudun- ja maakuntien nuorten valinnanvapauden kaventamista.

Se, että suomussalmelainen, kaustislainen tai valkeakoskilainen nuori voi hakea Helsingin oikeustieteelliseen tai Turun lääketieteelliseen luottaen edes osittain asumiskustannukset kattavan tuen olemassaoloon, on huomattavasti suurempi alueellisen tasa-arvon tae kuin joka niemeen, notkoon ja saarelmaan perustettavat ammattikorkeakoulut tai yliopistojen filiaalit. Väheksymättä näiden instituutioiden merkitystä on selvää, että maan eri osista kotoisin olevien tasa-arvoiseen kohteluun pyrkivän koulutusjärjestelmän tulee pitää sisällään tukimuoto, joka mahdollistaa asumisen opiskelupaikkakunnalla. Vain tällöin opiskelupaikkaa hakeva voi valita opiskelualansa koko korkeakoulukentän tarjonnasta.

Näpit irti!

Keskusteltaessa opintotuen leikkauksista tulee muistaa, että pienetkin kiristykset koskettavat eniten juuri niitä, joiden mahdollisuudet muutenkin ovat heikoimmat. Tämän takia haluan omasta puolestani kehottaa kaikkia, jotka puheissaan kantavat huolta nuorten syrjäytymisestä, pitämään kiinni opintotuen riittävästä tasosta. Opintotuen on oltava vetoapuna heille, joiden tausta ei tarjoa työntövoimaa opintojen alkuun.

Opintotuesta hyötyvät myös ne opiskelijat, joilla oikeastaan on kaikki hyvin. Nyt en tarkoita, että opintotuki tarjoaisi helppoa taskurahaa kapakkaan kannettavaksi, vaan että tuen riittävyys tai riittämättömyys elämiseen vaikuttaa koko yhteiskuntaa koskettaviin, mutta usein arkisiin ja näkymättömiin päätöksiin. Aloittaako Sanna yliopistossa suoraan lukiosta vai tienaako hän ensin rahaa välivuoden aikana? Joutuuko Timo keskeyttämään opinnot kokonaan pitkäaikaisen sairauden pudottaessa tuloloukkuun? Palaako Leena koskaan saattamaan loppuun opinnäytettä vailla olevan tutkintonsa, vai onko hänen mukavampi jatkaa töissä varastossa, jossa kesän jälkeen tarjottiin vuoropäällikön sijaisuutta? Jos opintotuesta leikataan tai sen ehtoja erityisesti opintojen loppuvaiheessa kiristetään, tekevät tulevaisuuden opiskelijat varmasti erilaisia päätöksiä kuin nykyiset. Epäilen kuitenkin, etteivät ne päätökset pidennä työuria tai auta tulevien vuosikymmenien työvoimaa jaksamaan.

Reima Välimäki
FM, Tohtorikoulutettava
Turku/Wuppertal

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s