Kaiken muun toiminnan vilkkaus näkyy blogin hiljaisuutena. Kulunut syksy on ollut ehkä toistaiseksi elämäni kiireisin, mutta samalla antoisin. Väittelin 8.10., ja tilaisuus, jossa vastaväittäjänä oli yksi keskiajan harhaoppisuuden ja inkvisition merkittävimmistä tutkijoista, professori Peter Biller, oli ainakin minulle ikimuistoinen. Väitöskirjan teemoihin voi tutustua vielä lectio praecursoriassa, jonka ystävällisesti julkaisi Ennen ja nyt – historian tietosanomat.… Continue reading Väittelyn jälkeen
Raamatulla päähän, vuosisadasta toiseen
Viime aikoina useimmat akateemista tutkimusta rahoittavat tahot ovat alkaneet kysellä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perään. Eli että mitä annettavaa tutkimuksellasi on ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sen lisäksi, että ratkaistaan tieteenalan sisäisiä kysymyksiä. Kun tutkii uskonnollista vainoa ja vainoajia, sitä pikemminkin toivoo, ettei oma tutkimus kommentoisi nykypäivää. Valitettavasti välillä on liikaakin sanottavaa. Raamatut on kaivettu jälleen lyömäaseiksi isossa… Continue reading Raamatulla päähän, vuosisadasta toiseen
Keskiaikaiset markkinat ja mahdollistava asiantuntijuus
Turun Keskiaikaiset markkinat juhlivat äsken 20-vuotista taivaltaan, ja parasta juhlaa oli jälleen onnistunut tapahtuma. Sen tunnelmia voi seurata esimerkiksi täällä. Minulla on ollut ilo toimia jo toista vuotta tapahtuman historiallisena asiantuntijana (ja jonkinasteista besserwisseröintiä on tullut eri rooleissa harjoitettua jo aiemmin). Se on antanut myös mahdollisuuden pohtia asiantuntijan asemaa ja vastuuta, autenttisuuden vaatimusta ja historian… Continue reading Keskiaikaiset markkinat ja mahdollistava asiantuntijuus
Pahuuden paluu
Kerettiläisyyden inkvisitioiden tutkijana olen oppinut kyseenalaistamaan ihmisen pahuuden. Kuulostaa absurdilta, mutta se on edellytys aiheen kriittiselle tutkimukselle. Inkvisiittoreilla on harteillaan pahantekijöiden raskas viitta, paljolti syystä, mutta osaltaan myös uskonsotien, valistuksen ja 1800-luvun sekularisaation värikkään ja värittyneen historiakuvan ansiosta. Viattomia talonpoikia tai rauhanomaisia toisinajattelijoita jahtaava korruptoitunut tai fanaattinen kirkonmies sopii edelleen populaarikulttuurin roiston rooliin, mutta oletus… Continue reading Pahuuden paluu
Mistä meidät muistetaan
Eräs varhaisimmista episodeista keskiajan harhaoppisten vainossa alkaa väkijoukon raivolla. Guibertus Nogent’lainen kuvasi omaelämäkerrassaan kerettiläisyydestä syytettyjen veljesten Clement ja Evrard de Bucyn ja heidän kahden seuraajansa kohtaloa Ranskan Soissonsissa vuonna 1114. Soissonsin piispa alisti epäillyt vesikokeeseen, jossa Clement, seuraamassa olleiden paikallisten riemuksi, kellui ja todisti näin kerettiläisyytensä. Koska tapaus sattui kauan ennen kuin kerettiläisiä vastaan suunnattu… Continue reading Mistä meidät muistetaan
Harhaoppi hengen sairautena
Kun kirjoittaa pääosin englanniksi, on erittäin virkistävää käyttää välillä äidinkieltään. Kirjoitin viime kesän Keskiaikaisilla markkinoilla pidetyn esitelmän pohjalta lyhyen artikkelin, joka julkaistiin tänään Ennen ja nyt -verkkolehdessä. Aiheena on sairaus- ja tartuntametaforien käyttö keskiajan kerettiläisiä vastaan, eräänlainen oman aikansa vihapuhe. Pestis heresis – harhaoppi, rutto ja hengen sairaus Kannattaa muutenkin tutustua tuohon lehteen, jossa on… Continue reading Harhaoppi hengen sairautena
Avoimen tieteen metsästys
Pelastaako avoin tiede tutkimuksen uskottavuuden ja nostaako se Suomen tuottavuuden ja talouden uuteen loisteliaaseen nousuun? Nämä kysymykset olivat pinnalla OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT)-hankkeen koulutuksessa Helsingissä 14.9. Koulutus avasi Avoimen tieteen osaajakoulutuksen sarjan. Mikä avoin tiede? Kyse on ennen kaikkea avoimesta julkaisemisesta, eli että tutkimus ja parhaimmillaan tutkimusaineisto on avoimesti saatavilla ja paitsi tiedeyhteisön… Continue reading Avoimen tieteen metsästys
Ensimmäisen vuoden opiskelijalle
Rakas ensimmäisen vuoden historian, kielten, kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen, taiteiden tai ylipäätään minkään yleissivistävän, teoreettisen tai lähinnä perustutkimusta harjoittavan tieteen opiskelija missä tahansa tiedekunnassa. Ihailen rohkeuttasi vilpittömästi. En tiedä olisiko minusta ollut aloittamaan unelmieni opintoja historiassa nykyisessä henkisessä ilmapiirissä, heikkenevällä opintotuella, koulutuksen jatkuvien leikkausuhkien alla ja vastavalmistuneiden lannistavilla uranäkymillä. Olisinko valinnut jonkun varmemmin työllistävän, parempipalkkaisen ja yleisesti… Continue reading Ensimmäisen vuoden opiskelijalle
Maailma maalaiskylässä
Milloin monikulttuurisuudesta tuli painajainen, jota vastaan kansanedustaja Olli Immonen (Ps.) kirjoitti taisteluhuudon maailman ylirajaisimmalla kielellä, ontuvalla englannilla? Ei se ollut sitä, kun minä olin nuori. Enkä ollut nuori lähelläkään kantakaupunkien kivitalokortteleita, kieliluokkia ja IB-lukioita, vaan siellä missä kansa tyynä kyntää aurallansa maata isien. Sieltä sitä lähdettiin, vasta lamasta nousevasta Suomesta kansainvälisyysvaihtoon Itävaltaan tai Italiaan. Matkalle… Continue reading Maailma maalaiskylässä
Illuusio keskiajasta, tutkija ja 180 000 kävijää
Noin 180 000 kävijää Keskiaikaisilla markkinoilla neljän päivän aikana! Jonkinlainen pyhä Jysäys taisi olla tapahtuman suojelija. Väkimäärä toki tuntui Vanhalla Suurtorilla, mutta siitä huolimatta tunnelma oli tänä vuonna jotenkin rauhallisempi ja iloisempi kuin aiempien vuosien tungospäivinä. Markkinarauha, jota torilla toivotettiin, säilyi erinomaisesti. Tapahtuman toteutus on onnistunut yli odotusten, mutta mikä lopulta on historian rooli tällaisessa… Continue reading Illuusio keskiajasta, tutkija ja 180 000 kävijää
Reima Välimäki 