Harhaoppi hengen sairautena

Kun kirjoittaa pääosin englanniksi, on erittäin virkistävää käyttää välillä äidinkieltään. Kirjoitin viime kesän Keskiaikaisilla markkinoilla pidetyn esitelmän pohjalta lyhyen artikkelin, joka julkaistiin tänään Ennen ja nyt -verkkolehdessä. Aiheena on sairaus- ja tartuntametaforien käyttö keskiajan kerettiläisiä vastaan, eräänlainen oman aikansa vihapuhe. Pestis heresis – harhaoppi, rutto ja hengen sairaus Kannattaa muutenkin tutustua tuohon lehteen, jossa on… Continue reading Harhaoppi hengen sairautena

Avoimen tieteen metsästys

Pelastaako avoin tiede tutkimuksen uskottavuuden ja nostaako se Suomen tuottavuuden ja talouden uuteen loisteliaaseen nousuun? Nämä kysymykset olivat pinnalla OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT)-hankkeen koulutuksessa Helsingissä 14.9. Koulutus avasi Avoimen tieteen osaajakoulutuksen sarjan. Mikä avoin tiede? Kyse on ennen kaikkea avoimesta julkaisemisesta, eli että tutkimus ja parhaimmillaan tutkimusaineisto on avoimesti saatavilla ja paitsi tiedeyhteisön… Continue reading Avoimen tieteen metsästys

Ensimmäisen vuoden opiskelijalle

Rakas ensimmäisen vuoden historian, kielten, kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen, taiteiden tai ylipäätään minkään yleissivistävän, teoreettisen tai lähinnä perustutkimusta harjoittavan tieteen opiskelija missä tahansa tiedekunnassa. Ihailen rohkeuttasi vilpittömästi. En tiedä olisiko minusta ollut aloittamaan unelmieni opintoja historiassa nykyisessä henkisessä ilmapiirissä, heikkenevällä opintotuella, koulutuksen jatkuvien leikkausuhkien alla ja vastavalmistuneiden lannistavilla uranäkymillä. Olisinko valinnut jonkun varmemmin työllistävän, parempipalkkaisen ja yleisesti… Continue reading Ensimmäisen vuoden opiskelijalle

Maailma maalaiskylässä

Milloin monikulttuurisuudesta tuli painajainen, jota vastaan kansanedustaja Olli Immonen (Ps.) kirjoitti taisteluhuudon maailman ylirajaisimmalla kielellä, ontuvalla englannilla? Ei se ollut sitä, kun minä olin nuori. Enkä ollut nuori lähelläkään kantakaupunkien kivitalokortteleita, kieliluokkia ja IB-lukioita, vaan siellä missä kansa tyynä kyntää aurallansa maata isien. Sieltä sitä lähdettiin, vasta lamasta nousevasta Suomesta kansainvälisyysvaihtoon Itävaltaan tai Italiaan. Matkalle… Continue reading Maailma maalaiskylässä

Illuusio keskiajasta, tutkija ja 180 000 kävijää

Noin 180 000 kävijää Keskiaikaisilla markkinoilla neljän päivän aikana! Jonkinlainen pyhä Jysäys taisi olla tapahtuman suojelija. Väkimäärä toki tuntui Vanhalla Suurtorilla, mutta siitä huolimatta tunnelma oli tänä vuonna jotenkin rauhallisempi ja iloisempi kuin aiempien vuosien tungospäivinä. Markkinarauha, jota torilla toivotettiin, säilyi erinomaisesti. Tapahtuman toteutus on onnistunut yli odotusten, mutta mikä lopulta on historian rooli tällaisessa… Continue reading Illuusio keskiajasta, tutkija ja 180 000 kävijää

Kaksi vuotta kaikkien aikojen konklaavin jälkeen.

Hieman runsas kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2013, olin sattumalta Roomassa, kun nykyinen paavi Franciscus valittiin Benedictus XVI:n lähes ainutlaatuisen ja paljon huomiota herättäneen eron jälkeen. Kirjoitin silloin konklaavista muutaman kirjoituksen. Tänään Pietarinkirkon kulmilla kävellessäni kiinnitin huomiota vallan vaihdoksen seurauksiin. Kenen tahansa tavallisen turistin tavoin etsin jotain tyylitöntä Il Ratzinger -krääsää ja totesin sen löytämisen olevan… Continue reading Kaksi vuotta kaikkien aikojen konklaavin jälkeen.

Kerettiläisten pääsiäinen

Vaikka pääsiäinen on tätä nykyä useimmille meistä neljä päivää vapaata, jolloin kaupat ovat hankalasti kiinni, on juhlalla ollut eurooppalaisessa kulttuurissa vakaa asema kirkkovuoden pääjuhlana. Keskiajalla pääsiäinen oli kiistatta vuoden tärkein juhla, johon valmistautuminen leimasi koko kevättalvea, jos ei muuten niin paastonajan muodossa. Pääsiäiseen kohdistui myös uskonnollisia ja kulttuurisia jännitteitä, joita kuvastaa hyvin seuraava, tavallisesta poikkeava… Continue reading Kerettiläisten pääsiäinen

Tunnelmia paneelikeskustelusta ”Tieto, tiede ja tiedejournalismi pulassa?”

Osallistuin tänään (19.1.2015) Tieteen ja teknologian vihreät ry:n (Viite) Turun pääkirjastossa järjestämään paneelikeskusteluun, jossa panelisteina olivat biologi, ympäristöjournalisti Jami Jokinen,  kestävän liiketoiminnan konsultti Mari Saario, evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala ja Viite ry:n hallituksen jäsen Tuomo Liljenbäck. Puhetta johti kirjailija ja tiedebloggaaja Tiina Raevaara. Tässä muutamia havaintojani keskustelusta. Tilaisuuden avasi Tiina Raevaara lainaamalla viimeisintä tiedebarometriä… Continue reading Tunnelmia paneelikeskustelusta ”Tieto, tiede ja tiedejournalismi pulassa?”

Vuoden vaihteessa

Joulukuu oli taas melkoista kyytiä, mutta mikäs siinä. Kun on tehtävää, saa asioita tehdyksi. Odotan ensi vuotta oikeastaan varsin innoissani. Väitöskirjan lukuja pitää tosissaan laittaa kuriin ja järjestykseen, eli kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Sitäkin jaksan pitää edelleen enemmän kohdattavana haasteena kuin kannettavana ristinä, mutta kysykää ensi jouluna miltä tuntuu. Uusi mutta mieluinen vastuu on myös… Continue reading Vuoden vaihteessa

Vanhan tiedon valtateillä

Tutkijat hämmästelevät aina silloin tällöin, kuinka sitkeitä jotkut vuosikymmeniä sitten kumotut teoriat tai johtopäätökset ovat. Vanhempaa historia koskevissa keskusteluissa törmää milloin suomalaisten pakanallisiin kuningaskuntiin, milloin taas joku pohtii, minne kuningas Eerik ja piispa Henrik ristiretkilaivastollaan oikein rantautuivat. Tai etsii Louhen valtakuntaa Pohjois-Karjalasta. Omaan tutkimusaiheeseeni liittyen ei ole vaikea löytää kuvauksia synkistä inkvisiittoreista, jotka jahtaavat vapaa-ajattelevia… Continue reading Vanhan tiedon valtateillä