Väittelyn jälkeen

Kaiken muun toiminnan vilkkaus näkyy blogin hiljaisuutena. Kulunut syksy on ollut ehkä toistaiseksi elämäni kiireisin, mutta samalla antoisin. Väittelin 8.10., ja tilaisuus, jossa vastaväittäjänä oli yksi keskiajan harhaoppisuuden ja inkvisition merkittävimmistä tutkijoista, professori Peter Biller, oli ainakin minulle ikimuistoinen. Väitöskirjan teemoihin voi tutustua vielä lectio praecursoriassa, jonka ystävällisesti julkaisi Ennen ja nyt – historian tietosanomat.… Continue reading Väittelyn jälkeen

Raamatulla päähän, vuosisadasta toiseen

Viime aikoina useimmat akateemista tutkimusta rahoittavat tahot ovat alkaneet kysellä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perään. Eli että mitä annettavaa tutkimuksellasi on ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sen lisäksi, että ratkaistaan tieteenalan sisäisiä kysymyksiä. Kun tutkii uskonnollista vainoa ja vainoajia, sitä pikemminkin toivoo, ettei oma tutkimus kommentoisi nykypäivää. Valitettavasti välillä on liikaakin sanottavaa. Raamatut on kaivettu jälleen lyömäaseiksi isossa… Continue reading Raamatulla päähän, vuosisadasta toiseen

Keskiaikaiset markkinat ja mahdollistava asiantuntijuus

Turun Keskiaikaiset markkinat juhlivat äsken 20-vuotista taivaltaan, ja parasta juhlaa oli jälleen onnistunut tapahtuma. Sen tunnelmia voi seurata esimerkiksi täällä. Minulla on ollut ilo toimia jo toista vuotta tapahtuman historiallisena asiantuntijana (ja jonkinasteista besserwisseröintiä on tullut eri rooleissa harjoitettua jo aiemmin). Se on antanut myös mahdollisuuden pohtia asiantuntijan asemaa ja vastuuta, autenttisuuden vaatimusta ja historian… Continue reading Keskiaikaiset markkinat ja mahdollistava asiantuntijuus

Pahuuden paluu

Kerettiläisyyden inkvisitioiden tutkijana olen oppinut kyseenalaistamaan ihmisen pahuuden. Kuulostaa absurdilta, mutta se on edellytys aiheen kriittiselle tutkimukselle. Inkvisiittoreilla on harteillaan pahantekijöiden raskas viitta, paljolti syystä, mutta osaltaan myös uskonsotien, valistuksen ja 1800-luvun sekularisaation värikkään ja värittyneen historiakuvan ansiosta. Viattomia talonpoikia tai rauhanomaisia toisinajattelijoita jahtaava korruptoitunut tai fanaattinen kirkonmies sopii edelleen populaarikulttuurin roiston rooliin, mutta oletus… Continue reading Pahuuden paluu

Mistä meidät muistetaan

Eräs varhaisimmista episodeista keskiajan harhaoppisten vainossa alkaa väkijoukon raivolla. Guibertus Nogent’lainen kuvasi omaelämäkerrassaan kerettiläisyydestä syytettyjen veljesten Clement ja Evrard de Bucyn ja heidän kahden seuraajansa kohtaloa Ranskan Soissonsissa vuonna 1114. Soissonsin piispa alisti epäillyt vesikokeeseen, jossa Clement, seuraamassa olleiden paikallisten riemuksi, kellui ja todisti näin kerettiläisyytensä. Koska tapaus sattui kauan ennen kuin kerettiläisiä vastaan suunnattu… Continue reading Mistä meidät muistetaan

Harhaoppi hengen sairautena

Kun kirjoittaa pääosin englanniksi, on erittäin virkistävää käyttää välillä äidinkieltään. Kirjoitin viime kesän Keskiaikaisilla markkinoilla pidetyn esitelmän pohjalta lyhyen artikkelin, joka julkaistiin tänään Ennen ja nyt -verkkolehdessä. Aiheena on sairaus- ja tartuntametaforien käyttö keskiajan kerettiläisiä vastaan, eräänlainen oman aikansa vihapuhe. Pestis heresis – harhaoppi, rutto ja hengen sairaus Kannattaa muutenkin tutustua tuohon lehteen, jossa on… Continue reading Harhaoppi hengen sairautena

Avoimen tieteen metsästys

Pelastaako avoin tiede tutkimuksen uskottavuuden ja nostaako se Suomen tuottavuuden ja talouden uuteen loisteliaaseen nousuun? Nämä kysymykset olivat pinnalla OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT)-hankkeen koulutuksessa Helsingissä 14.9. Koulutus avasi Avoimen tieteen osaajakoulutuksen sarjan. Mikä avoin tiede? Kyse on ennen kaikkea avoimesta julkaisemisesta, eli että tutkimus ja parhaimmillaan tutkimusaineisto on avoimesti saatavilla ja paitsi tiedeyhteisön… Continue reading Avoimen tieteen metsästys