Hieman runsas kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2013, olin sattumalta Roomassa, kun nykyinen paavi Franciscus valittiin Benedictus XVI:n lähes ainutlaatuisen ja paljon huomiota herättäneen eron jälkeen. Kirjoitin silloin konklaavista muutaman kirjoituksen. Tänään Pietarinkirkon kulmilla kävellessäni kiinnitin huomiota vallan vaihdoksen seurauksiin. Kenen tahansa tavallisen turistin tavoin etsin jotain tyylitöntä Il Ratzinger -krääsää ja totesin sen löytämisen olevan… Continue reading Kaksi vuotta kaikkien aikojen konklaavin jälkeen.
Kerettiläisten pääsiäinen
Vaikka pääsiäinen on tätä nykyä useimmille meistä neljä päivää vapaata, jolloin kaupat ovat hankalasti kiinni, on juhlalla ollut eurooppalaisessa kulttuurissa vakaa asema kirkkovuoden pääjuhlana. Keskiajalla pääsiäinen oli kiistatta vuoden tärkein juhla, johon valmistautuminen leimasi koko kevättalvea, jos ei muuten niin paastonajan muodossa. Pääsiäiseen kohdistui myös uskonnollisia ja kulttuurisia jännitteitä, joita kuvastaa hyvin seuraava, tavallisesta poikkeava… Continue reading Kerettiläisten pääsiäinen
Tunnelmia paneelikeskustelusta ”Tieto, tiede ja tiedejournalismi pulassa?”
Osallistuin tänään (19.1.2015) Tieteen ja teknologian vihreät ry:n (Viite) Turun pääkirjastossa järjestämään paneelikeskusteluun, jossa panelisteina olivat biologi, ympäristöjournalisti Jami Jokinen, kestävän liiketoiminnan konsultti Mari Saario, evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala ja Viite ry:n hallituksen jäsen Tuomo Liljenbäck. Puhetta johti kirjailija ja tiedebloggaaja Tiina Raevaara. Tässä muutamia havaintojani keskustelusta. Tilaisuuden avasi Tiina Raevaara lainaamalla viimeisintä tiedebarometriä… Continue reading Tunnelmia paneelikeskustelusta ”Tieto, tiede ja tiedejournalismi pulassa?”
Vuoden vaihteessa
Joulukuu oli taas melkoista kyytiä, mutta mikäs siinä. Kun on tehtävää, saa asioita tehdyksi. Odotan ensi vuotta oikeastaan varsin innoissani. Väitöskirjan lukuja pitää tosissaan laittaa kuriin ja järjestykseen, eli kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Sitäkin jaksan pitää edelleen enemmän kohdattavana haasteena kuin kannettavana ristinä, mutta kysykää ensi jouluna miltä tuntuu. Uusi mutta mieluinen vastuu on myös… Continue reading Vuoden vaihteessa
Vanhan tiedon valtateillä
Tutkijat hämmästelevät aina silloin tällöin, kuinka sitkeitä jotkut vuosikymmeniä sitten kumotut teoriat tai johtopäätökset ovat. Vanhempaa historia koskevissa keskusteluissa törmää milloin suomalaisten pakanallisiin kuningaskuntiin, milloin taas joku pohtii, minne kuningas Eerik ja piispa Henrik ristiretkilaivastollaan oikein rantautuivat. Tai etsii Louhen valtakuntaa Pohjois-Karjalasta. Omaan tutkimusaiheeseeni liittyen ei ole vaikea löytää kuvauksia synkistä inkvisiittoreista, jotka jahtaavat vapaa-ajattelevia… Continue reading Vanhan tiedon valtateillä
“Afrikan äärestä” pilvipalveluun
Joskus sitä oikein pysähtyy ajattelemaan, kuinka ainutlaatuisten asioiden kanssa pääsee työskentelemään keskiajantutkimuksen väitöskirjaa tehdessä. Kun on aikoinaan hullaantunut Umberto Econ Ruusun nimestä, on huimaa tajuta, että on juuri itse tilannut luostarikirjastosta opillisesti arkaluontoista materiaalia. Ei sentään Runousopin toista osaa, mutta harhaoppisten kirjoituksia kuitenkin. Eihän niissä enää mitään järisyttävää ole, mutta tuskin ne aikanaan 1300-1400 -luvuilla ovat luostarin… Continue reading “Afrikan äärestä” pilvipalveluun
Opiskelukavereita polttamaan?
Historia alkaa kummasti koskettaa, kun omasta kokemusmaailmasta löytyy vertailukohtia menneisyyden toimijoiden elämään ja uraan. Jostain syystä opiskelu ja työ yliopistomaailmassa tekevät empaattiseksi menneiden vuosisatojen akateemisille kiistoille. Myöhäiskeskiajan vaikutusvaltaisimmat kirkon kriitikot, kuolemansa jälkeen harhaoppiseksi tuomittu englantilainen John Wycliffe ja Konstanzin kirkolliskokouksessa 1415 kerettiläisenä roviolla poltettu böömiläinen Jan Hus, tulivat kirkon sisäpiiristä. Usein törmää toteamukseen, että he… Continue reading Opiskelukavereita polttamaan?
Kuulumisia Suomen vanhimmalta kirkkomaalta
Suomen varhaiskeskiaika on kiehtova ajanjakso, joka populaareissa mielikuvissa yhdistyy Kalevala-koruihin ja linnavuoriin. Historioitsijan kannalta ajanjakso on turhauttava, koska kirjalliset lähteet ovat olemattomat. Koulusta tutut kertomukset Eerik-kuninkaasta, piispa Henrikista ja Lallista ovat Turun hiippakunnan itselleen myöhemmin keskiajalla laatimaa syntylegendaa, eivät aikalaiskuvauksia. Onneksi uusia tutkimuskohteita löytyy ja uutta tietoa tuotetaan. Arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kertoi 4.8.… Continue reading Kuulumisia Suomen vanhimmalta kirkkomaalta
Keskiaika keskellämme?
Kuluvalla viikolla Elina Grundströmin Helsingin Sanomien kolumni ”Keskiajan paluu on aiempaa lähempänä” herätti keskustelua tuttavapiirissäni. Se ei sinänsä ole yllättävää ottaen huomioon, kuinka monta keskiajantutkijaa ystäviini kuuluu, ja nyt tultiin ikään kuin meidän tontillemme. Kolumnin tehtävän täyttäen Grundströmin teksti aiheutti vähän ihastusta ja enemmän närkästystä. Grundström pohtii, miten nyky-yhteiskunnassa kasvava tieteenvastaisuus ja omaa maailmankuvaa ja… Continue reading Keskiaika keskellämme?
Kanslerin vapputervehdys
Vappu on akateemisen työväen juhla. Oli vappupuheen tai -tervehdyksen pitäjänä sitten ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai yliopiston rehtori, voi lujasti luottaa siihen, että jostain näkökulmasta siinä luodataan yliopistoon ja opiskelijoihin kohdistuvia jatkuvia uudistuksia ja uudistumispaineita. Universitas semper reformanda, voisi todeta mukaillen protestanttisten reformaattoreiden lentävää lausetta. Vaikka juhlatunnelmaa tuskin liikaa pilataan, kannetaan puheissa varmasti huolta siitä, miten kaiken… Continue reading Kanslerin vapputervehdys
Reima Välimäki 